Meemik­il­pailun tulosten julkistus – ja mitä ajatuksia tästä kaikesta heräsi

Arvoisat lukijat, Popcult Helsingin meemikilpailun voittajat ovat nyt selvillä! Tässä eräänä tammikuun iltana kokoonnuimme vastaavaporukalla ihastelemaan tekemiänne meemejä ja järjestimme demokraattisen äänestyksen. Kuvat saivat meidät nauramaan hysteerisesti ja kiittelemään kävijöidemme rikasta mielikuvitusta. Julkistan seuraavaksi meemikilpailun voittajan sekä kaksi kunniamaininnan arvoista meemiä.

1. sija

Onneksi olkoon voittajalle!

Kunniamaininnat

Hyvät vs. huonot meemit?

Kisan inspiroimana päädyin miettimään meemien syvintä olemusta. Meille tuntui luontevalta järjestää kilpailu juuri tästä aiheesta, sillä meemit ovat paitsi fandom-piireissä myös muissa sosiaalisissa ryhmissä äärimmäisen suosittuja. Mutta voiko meemejä arvottaa, ja jos niin millä perusteella? Mielipiteitä on monia, mutta ajankulukseni halusin koota muutamia keskeisiä seikkoja, joita kannattaa pohtia, kun lähtee luomaan omia meemejä. Näitä näkökulmia korostimme myös kilpailutöitä tarkastellessamme.

1. Meemin kohderyhmä

Kun meemiä tekee, on hyvä pohtia etukäteen, mikä on sen kohderyhmä. Haluatko, että kuka tahansa tallaaja ymmärtää vitsin, vai onko tarkoitus naurattaa Doctor Whota fanittavaa kaveriporukkaasi? Popcult Helsingin vastaavina nautimme erityisesti tapahtumaamme liittyvistä meemeistä, mutta myös muut laajemmin tunnetut fandom-aiheet olivat mieleemme.

2. Huumori ja moraalikysymykset

Huumori on vaikea laji, sillä kaikki eivät todellakaan naura samoille asioille. Jonkun mielestä mistä tahansa voi heittää vitsiä, mutta huumoriin liittyy myös tiedostamattomia valtasuhteita. Englannin kielessä käytetään termejä punch up ja punch down: ensimmäistä silloin, kun huumorin kohteena oleva henkilöllä tai asialla on itseä suurempi valta-asema, jälkimmäistä taas, kun nauretaan jo valmiiksi sorrettujen ryhmien kustannuksella. Myös meemejä tehdessä kannattaa miettiä, millaisia arvoja haluaa niillä heijastaa.

3. Kielellä leikkiminen

Kenties merkillepantavin ominaisuus meemeissä on niiden kyky rikastuttaa tai joissain tapauksissa hieman pahoinpidellä kieltä. Homonymia (kaksi samalla tavalla kirjoitettavaa sanaa, jotka tarkoittavat eri asioita), erikoiset lauserakenteet ja tarkoitukselliset kirjoitusvirheet ovat meemien peruskauraa. Mitä typerämpi sanaleikki, sitä enemmän se todennäköisesti naurattaa. Kuha -ja voi-vitsit huvittavat edelleen, mutta suomen kieli on loputon aarreaitta lähdeaineistoksi.

4. Yllättävyys

Monet meemit ovat kiteytyneitä; toisin sanoen niissä on jokin elementti, joka toistuu kuvasta, videosta tai kirjoituksesta toiseen. Yksi tavallisista tekotavoista on yhdistää tuttu hokema uuteen kuvaan – tai toisin päin. Yllättävä yhdistelmä koetaan usein hauskaksi. Eri elementtejä voi muutella loputtomasti, kunhan vitsi ei muutu tunnistamattomaksi. Onneksi meemikulttuuri elää jatkuvassa liikkeessä, joten uudetkin vitsit saattavat vakiintua nopeasti käyttöön.

5. Mielikuvitus

Jos kaikki edellä luetellut kohdat tuntuivat itsestäänselvyyksiltä, voit onnitella itseäsi. Olet sisäistänyt sen, että meemejä kehitellessä tärkeämpää kuin pohtia jatkuvasti eri sääntöjä ja lainalaisuuksia on antaa mielikuvituksensa laukata villihevosena ympäriinsä. Kun on avoin uusille – niille tyhmimmillekin – ideoille, voi luoda vaikka millaisia helmiä. Jälkikäteen voi sitten pohtia, että miten meni noin niinku omasta mielestä. Antakaamme kuitenkin toistaiseksi kaikkien meemien kukkia vapaina!

Kirjoittaja on Popcult Helsingin tiedottaja ja suuri huonojen meemien ystävä.